Kotiseutumuseo Eloaitta

Eloaitta avoinna 14.6.-6.8.2023 ke - su klo 12-18.

Eloaitta on Kaavin kirkonkylässä sijaitseva kotiseutumuseo, jossa pääsee tutustumaan entisajan kaavilaisten elämään. Museon esineistö koostuu yksityisten ihmisten pitäjäseuralle lahjoittamista esineistä. Kaavin kunta on osallisena Eloaitan toiminnassa palkkaamalla kesän ajaksi nuoria töihin museo-oppaiksi.

Eloaitta sijaitsee 1840-luvulla valmistuneen viljamakasiinin tiloissa, joka rakennettiin täydentämään Kaavin lainajyvästön tiloja. Lainajyvästöillä oli aikanaan erittäin tärkeä tehtävä, niin siemenviljan kuin syömäviljankin suhteen. Katovuosina ne olivat suorastaan elinehto. Viimeinen päätös viljanhankinnasta tehtiin 1940, minkä jälkeen makasiini oli pitkään vuokrattuna Kaavin osuuskaupan varastoksi.

Idea makasiinirakennuksen kunnostamisesta museokäyttöön syntyi 1976. Aluksi Eloaitan tarkoituksena oli toimia kesäisin myyntinäyttelytilana kaavilaisten yrittäjien tuotteille. Pian avaamisen jälkeen syntyi kuitenkin ajatus kotiseutumuseon perustamisesta Eloaitan tiloihin. Museotoimintaa ylläpitää Kaavin pitäjäseura.

Tervetuloa Eloaittaan!

kotiseutumuseo eloaitta.jpeg – Kaavin kunta

Lyhyt katsaus Eloaitan historiaan

(Mukaillen Aulis Mustosen tekstiä v. 1989)

Pitäjän ensimmäinen lainajyvästö perustettiin Kaaville kuninkaallisella asetuksella 11.9.1794. Se rakennettiin käräjätalona olleeseen rakennukseen Niemelän maille. Nykyinen viljamakasiini-rakennus rakennettiin vuosina 1845 – 1848 täydentämään pitäjän yhteisen viljavaraston ahtaiksi käyviä tiloja. Makasiinin rakentaminen annettiin vähiten pyytävän talon tehtäväksi ja niin alimmalla tarjouksella, kuin 167 tynnyriä viljaa, rakennustyö annettiin rovasti J.A.Ottelinille.

Vuonna 1859 keisarillisen senaatin antaman asetuksen myötä makasiinissa tuli olla kaksi osastoa: siemen- ja hätäapujyvästö.

Osakkaina makasiinissa olivat frelssi-, vero- ja ruununtilan haltijat, myös uudistilojen viljelijöillä oli mahdollisuus päästä osakkaiksi. Osakkaat maksoivat osuusmaksua sen mukaan miten suurta veroa he maksoivat viljelemästään tilasta kruunulle. Osakkailla oli ensisijainen oikeus saada jyviä lainaksi ja vasta sitten muilla kuntalaisilla, mikäli vaan jyvästössä oli varaa lainata jyviä.

Makasiinin hoidosta vastasi johtokunta, jonka osakkaat valitsivat kokouksessa. Johtokuntaan kuului esimies (jonka tuli olla kirjoitustaitoinen), kaksi jäsentä sekä yksi jäsenten varamies. Johtokunta vastasi yhteisesti makasiini-laitokselle koituvista vahingoista. Heidän tehtävänään oli lisäksi huolehtia, ettei siemenvilja pilaannu eikä vanhene.

Makasiinin oven avaamiseen tarvittiin kolme avainta, joista kaksi oli johtokunnan hallussa ja yksi makasiinin hoitajalla. Näin ollen kukaan ei päässyt yksin makasiiniin, vaan kaikkien kolmen avainten haltijan täytyi olla paikalla ovea avattaessa.

Lainajyvästöillä oli aikanaan hyvin tärkeä tehtävä. Katovuosina ne olivat suorastaan elämisen ehto, niin syömäviljan kuin siemenviljankin suhteen.

Viimeinen päätös viljan hankinnasta Kaavin lainajyvästöön tehtiin 23.11.1940, jolloin päätettiin seuraavan kevään kylvöihin hankittavaksi 2000 kg kauransiemeniä.

Viljamakasiinitoiminnan päätyttyä Eloaitta-rakennus oli pitkään vuokrattuna Kaavin osuuskaupan varastoksi.

Vuonna 1979 Kaavin pitäjäseura vuokrasi rakennuksen, makasiini siivottiin ja kunnostettiin kotiseutumuseoksi. Tällöin syntyi nykyisen kaltainen Eloaitta.

Valtioneuvosto lakkautti lainajyvästön virallisesti vasta 16.3.1989 ja omaisuus ja varat siirrettiin lahjakirjalla Kaavin Maatalousseuralle. Maatalousseuran omistuksesta Eloaitta siirtyi v. 2011 Kaavin Pitäjäseuralle, joka jo aiemmin ja edelleen ylläpitää makasiinin tiloissa kotiseutumuseo-toimintaa. Museon esineistö koostuu yksityisten ihmisten pitäjäseuralle lahjoittamista esineistä. Kaavin kunta on osallisena Eloaitan toiminnassa, palkkaamalla kesän ajaksi nuoria töihin Eloaitalle.

Sivua päivitetty 11.12.2023 kello 15:08

Siirry takaisin sivun alkuun